Pyrin katsomaan elämää avoimin silmin, huomaamaan pienetkin asiat. 

Näin elämässä riittää ihmeteltävää.Niiden asioiden määrä on suuri, joista voi olla kiitollinen. Meidän aikuistenkin olisi joskus syytä heittäytyä lapsiksi. Se ei ole edes kovin vaikeaa.

Lapsista löytyy paljon aitoutta ja elämän iloa. Lasten tuikkivat silmät ja uteliaat mielet ovat yksi iloisista asioista elämässäni.

 

 

Minä peikko pikkuruinen

olen usein hymysuinen.

Minä haluaisin seikkailla metsissä

ja kiivetä puuhun suureen.

Eväsreppu on valmiina selässä.

Laulan lauluni kauaksi tuuleen.

H-R.K.

 

 

 

Äiti, miten tähdet loistaa taivaalla?

Miten aurinko lämmittää valolla?

Miten talvella jäätyy maa,

kesällä puut lehtiä kasvattaa?

Äiti, minä tahtoisin tietää,

kuinka linnut kotiin löytää,

kun ne lentää etelään,

kauas, maahan lämpimään.

Äiti, se vasta on mukavaa,

kun valkoiseksi muuttuu maa.

On niin paljon ihmeteltävää.

Äiti huomaatko sen, vai etkö sitä nää.

H-R.K.