Kaiken kauniin keskellä, joskus elämä haastaa meitä. Silloikin on kuitenkin hyvä muistaa, että kokemiemme haasteidenkin jälkeen ja niiden keskellä löytyy kauneutta. Haasteet kasvattavat meitä usein. Aina emme tiedä millä tavoin. Kaikki tunteet on toki hyvä käydä lävitse, tuntea - unohtamatta, että niiden jälkeenkin ilolle ja kauneudelle on tilaa.

Puu, kovia kokenut,

myrskyn riepottelema,

sateen sokaisema.

Joku on rikkonut pintaa.

Oksiakin on katkottu.

Syvällä sisimmässään

puulla on voimaa.

Sen särkynyt sydän

ei vielä näe sitä.

Juuret syvällä maassa

se pysyy paikoillaan.

Vielä tulee päivä,

sen sydän löytää voiman,

järkkymättömän, lempeän voiman.

Se voittaa tuulet ja sateet,

antaa myrskyn mennä menojaan.

Se on lintujen

ja perhostenkin koti.

Ja vielä se laulaa yhdessä

auringon kanssa.